Kulissien takana: Projektipalvelut pitää sairaalan tilat ja tekniikan toimintakunnossa
Tässä juttusarjassa kurkistamme HUS Kiinteistöt -yhtiöryhmän työntekijöiden arkeen. Tällä kertaa esittelyvuorossa on HUS Kiinteistöt Oy:n Projektipalvelut – asiantuntijat, jotka huolehtivat sairaalarakennusten ja niiden teknisten järjestelmien korjaus- ja muutostöistä sekä hankinnoista.
Projektipalveluissa työpäivät rakentuvat yhteistyöstä sairaalan käyttäjien, kiinteistöjen huoltohenkilökunnan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Onnistunut hanke vaatii teknisen osaamisen lisäksi aikataulujen, kustannusten ja sairaalan tarpeiden yhteensovittamista.
Sairaalan ilmanvaihto, sähkönjakelu, vesijohdot ja rakennusten rakenteet tarvitsevat suunnitelmallista korjaamista ja uudistamista. Samalla tiloja muutetaan sairaalan toiminnan ja uusien laitteiden tarpeisiin. Projektipalveluissa huolehditaan näiden hankkeiden suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja toteutuksen valvonnasta.
Sähköjärjestelmiä uudistetaan sairaalan toiminnan ehdoilla
Projektipalveluiden sähkötiimin hankkeisiin kuuluvat esimerkiksi sähköpääkeskusten ja muuntamoiden uusimiset sekä kamera- ja kulunvalvontajärjestelmien uudistukset. Lisäksi rakennetaan sähköautojen latausasemia, vaihdetaan loisteputkivalaisimia led-valaisimiin ja toteutetaan turvajärjestelmiä uusiin vuokrakohteisiin.
Järjestelmien uusiminen tulee usein ajankohtaiseksi niiden elinkaaren päättyessä. Uudistuksilla varaudutaan siihen, että tekniikka palvelee sairaalan tarpeita jatkossakin.
”Toimivassa sairaalassa käyttökatkot on suunniteltava tarkasti yhdessä osastojen kanssa. Esimerkiksi sähkökatkon aikana tarvittavat laitteet on pystyttävä pitämään toiminnassa koko työn ajan”, kertoo sähkötiimin projektiryhmän päällikkö Jukka Aaltolaine.
Työ sisältää myös suunnitelmien tarkastamista, urakoiden kilpailuttamista ja urakoitsijoiden työn valvontaa. Sähköasiantuntijat tukevat HUSin henkilökuntaa teknisissä kysymyksissä ja kustannusarvioissa sekä osallistuvat kiinteistöjen kuntoarvioiden ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmien laatimiseen.
”HUS on monipuolinen työympäristö ja 1,2 miljoonasta kerrosneliöstä löytyy aina jotain uutta ja hämmästeltävää. Projektipalveluiden porukassa on hyvä yhteishenki ja mahdollisuus oppia jatkuvasti uusia asioita.”
Talotekniikka turvaa olosuhteet ja kriittiset toiminnot
LVIA-tiimissä hankkeiden kirjo ulottuu pienistä kiinteistökorjauksista suurempiin hankekokonaisuuksiin. Hankkeet vaikuttavat potilaiden ja henkilökunnan tilojen sisäilmaolosuhteisiin ja käyttövarmuuteen.
Vastuualueisiin kuuluvat mm. vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys sekä sairaalakaasu-, sprinkleri- ja rakennusautomaatiojärjestelmät. Asiantuntemusta tarvitaan myös sairaalan käyttäjien laiteuusinnoissa, kuten kuvantamislaitteiden hankkeissa.
”Moni hanke liittyy suoraan sairaalan kriittisiin toimintoihin. Esimerkiksi leikkaussalien ilmanvaihdon ja automaation uudistukset, sairaalakaasujärjestelmien työt sekä sprinklerijärjestelmien saneeraukset vaativat huolellista yhteensovittamista sairaalan toiminnan kanssa”, kuvailee LVIA-insinööri Tero Pyykkö.
Pyykkö vastaa vuosittain keskimäärin 50 hankkeen toteutumisesta. Tehtäviin kuuluvat suunnittelun ohjaus, urakoiden kilpailutukset, kustannusarviot, aikataulutus ja toteutuksen valvonta sekä kustannusten hallinta.
”Työ on välillä haastavaa niin teknisesti, aikataulullisesti kuin taloudellisestikin. Palkitsevinta on, kun käyttäjät ovat tyytyväisiä hankkeen toteutukseen ja lopputulokseen”, Pyykkö kertoo.
Kehittämistoimenpiteinä hän listaa hankkeiden rahoitusjakson pidentämisen yhdestä vuodesta kahteen vuoteen hankkeiden sujuvuuden ja laadun parantamiseksi sekä sovelluksen, jolla voisi hallita hankkeen kaikkia työvaiheita kerrallaan.
Rakennusten korjaaminen luo perustan sairaalan arjelle
Projekti-insinööri Jarkko Korhosen päävastuukohde on Porvoon sairaala, mutta hankkeita on eri puolilla Uuttamaata, myös Meilahdessa. Työhön kuuluu muun muassa sisäilmakorjauksia, tilamuutoksia, vesikattojen ja julkisivujen korjaushankkeita sekä muuhun rakennettuun ympäristöön kuuluvia hankkeita.
Rakennusten kunnossapito on olennainen osa sairaalan toiminnan jatkuvuutta. Tilojen ja rakenteiden kunnosta huolehtimalla ylläpidetään edellytyksiä sille, että sairaalan tiloja voidaan käyttää niiden tarkoitukseen.
”Ilman tilojen ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapitoa ja korjaustoimenpiteitä sairaaloiden häiriötöntä toimintaa ei voida varmistaa”, toteaa Korhonen.
Rakentamisen ja talotekniikan eri osa-alueet kohtaavat samoissa hankkeissa. Siksi yhteistyö oman työryhmän, sairaalan henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tärkeä osa päivittäistä työtä. Korhoselle myös henkilökunnalta saatu palaute kertoo työn onnistumisesta.
Hankinnoilla varmistetaan kustannustehokkaat palvelut ja osaavat kumppanit
Projektipalveluihin kuuluu myös hankintapalvelut, jossa kilpailutetaan mm. yhtiöryhmän käyttämät isot puitesopimukset HUSille tuotettavista palveluista. Hankintainsinööri Outi Lönnbergin tehtäväkenttä on laaja aina hankintojen valmistelusta sopimusten allekirjoittamiseen saakka. Lisäksi työ sisältää mm. sopimusmuutoksia, hinnantarkistuksia, sopimusten irtisanomisia sekä hankintatoiminnan kehittämistä ja hankinnoista tiedottamista.
”Tänä vuonna olemme kilpailuttaneet muun muassa rakennushankkeiden suunnittelu- ja konsultointipalveluita, mobiilisisäantenniverkon huolto- ja muutostöitä sekä projektipankkijärjestelmän”, Lönnberg kertoo.
Hyvä esimerkki hankintojen vaikutuksesta sairaalan häiriöttömän toiminnan varmistamiseen on viime vuonna tehty yhdyskuntajätepalveluiden iso ja haastava kilpailutus. Hankinnassa kilpailutettiin lainmuutoksen vuoksi yksityisille markkinoille suuri osa HUSin sairaaloiden tarvitsemista jätehuoltopalveluista. Kokonaisuus sisälsi muun muassa seka- ja biojätteen sekä paperin, kartongin ja lasipakkausten keräyspalveluita.
”Hankinnoilla on tärkeä rooli sairaalan häiriöttömän toiminnan varmistamisessa. Jätehuoltopalveluiden kilpailutus on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka laajasti yksittäinen hankinta voi vaikuttaa sairaaloiden päivittäiseen toimintaan”, toteaa Lönnberg lopuksi.