Yhtiöryhmän hiilijalanjälki laski 9 % edellisvuoteen verrattuna – laskua saatu mm. tilatehokkuudesta

Hiilijalanjälkeä on saatu laskettua mm. yhtiöryhmän toimitilojen tilatehokkuutta parantamalla, siirtymällä biopolttoaineen käyttöön ajoneuvoissa ja työkoneissa sekä siirtymällä käyttämään sähköajoneuvoja sekä päästötöntä sähköä mm. lomahuoneistoissa.

Rakennuttamishankkeissa vähähiilisyys huomioidaan jo rakentamisen aikana

Hiilikädenjälkemme kuvaa sitä, kuinka paljon voimme rakennushankkeissamme vähentää CO2-päästöjä verrattuna rakennusmääräysten minimivaatimukset täyttävään rakennukseen. Eli miten paljon vähähiilisyyteen tähtäävät suunnitteluratkaisut, linjaukset, hankinnat tai muut päätökset rakennushankkeen aikana vähentävät tulevan rakennuksen kasvihuonepäästöjä sen elinkaaren aikana.

Huomioimme rakennuttamishankkeissamme HUSin ilmastotiekartan ja vähähiilisen rakentamisen ohjeet. HUSin pitkäjänteinen energiatehokkuustyö on tuonut HUSille jo noin 3 miljoonan euron vuosisäästöt energiakustannuksissa. Tuloksia on saatu erityisesti rakentamisessa ja peruskorjauksissa valitsemalla määräystasoa energiatehokkaampia ratkaisuja.

HUS-yhtymä on ollut mukana valtakunnallisissa energiansäästö- ja energiatehokkuussopimuksissa vuodesta 2001 alkaen ja on mukana julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa 2026–2035.

”Energiatehokkuus on myös yksi HUS Kiinteistöjen yhteiskuntavastuun keinoista. Huomioimme energiatehokkuuden kaikissa suurissa ja pienissä rakennushankkeissa, erilaisissa korjausprojekteissa sekä päivittäisessä kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa. Asiantuntijamme tuottavat energiakatselmuksia ja jatkuvaa suunnittelua energiatehokkuuden parantamiseksi”, kertoo projektipalvelujohtaja Tapio Rautiainen HUS Kiinteistöt Oy:stä.

Vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen vaikutamme esimerkiksi seuraavin menetelmin

1. Rakennustyömaan ostoenergian minimointi sekä vähähiilisen polttoaineen käyttö työkoneissa. Esimerkiksi rakennustyömaan lämmityksen ohjaus automaation avulla.
   
2. Energiatehokkaat LVI- ja sähkötekniset ratkaisut. Esimerkiksi Meilahteen rakenteilla olevaan Salvia-rakennukseen tulee laaja energiankierrätysjärjestelmä.
   
3. Rakenteiden hyvä lämmöneristys. Peruskorjaushankkeissa energiatehokkuus paranee uusien ulkoseinärakenteiden, uusien ikkunoiden ja parannetun yläpohjarakenteen myötä. Myös talotekniikan uusiminen nykyaikaiseksi (ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, valaistus) tuo huomattavia parannuksia energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Uudisrakennuksissa rakenteiden lämmöneristyksen osalta energiatehokkuus huomioidaan jo tiukentuneiden määräysten myötä.
   
4. Vähähiiliset lämmitys ja jäähdytysratkaisut maalämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa hyödyntämällä.
   
5. Jorvin uudessa osastorakennuksessa lämmityksen ja jäähdytyksen energia tuotetaan pääosin lämpöpumppuratkaisuilla ja koneiden lauhdelämpöä käytetään lämmitystarkoituksiin, kuten pesuhuoneiden lattialämmitykseen, lämpimän käyttöveden esilämmitykseen ja pihasulatuksiin. Lisäksi Jorvin uudisrakennuksessa ja Meilahden sairaala-alueella vesikatoilla on aurinkopaneeleita. Osaan rakennushankkeista tehdään varaukset niin, että paneelit (mm. Tammisairaala) tai maalämpö voidaan toteuttaa myöhempien rakennusvaiheiden yhteydessä.
   
6. Vähähiilisen betonin tai teräksen käyttäminen. Esimerkiksi Salvia-rakennuksessa perustukset, soveltuvat kellarikerrosten paikallavalurakenteet ja kuorilaatat valettiin vähähiilisellä GWP85 betonilla, myös liittopalkit ovat vähähiilisiä.
   
7. Purkujätteen ja materiaalien kierrättäminen. Esimerkiksi Salvia-rakennuksessa työmaajätteen kierrätystavoite on 85 % (viranomaismääräysten mukainen taso 70 %).
   
8. Uusiomateriaalien käyttö (mm. kierrätetty teräs).
   
9. Taloteknisten järjestelmien ohjaus rakennusautomaation avulla.

Lue lisää HUSin tiedotteesta täältä.